Tuli tässä toisen väitöskirjaohjaajani kanssa keskusteltua, että työni vaiheita voisi ikuistaa tällä(kin) foorumilla kaikkien kiinnostuneiden nähtäväksi. Tokihan näitä vastaavia voi lueskella sitten väitöskirjastani, mutta ajatuksenani on, että näin pilkottuna väitöskirjatyön vaiheet saattavat tulla helpommin luetuksi ja herättävät enemmän ajatuksia siitä mitä minun jälkeeni samaa polkua tallaavien kannattaisi ehkä ottaa huomioon.

Aloitan tarkasteluni tuiki tärkeästä seikasta eli tutkimuskysymysten selkeästä määrittelystä ja esittämisestä. Seuraavissa posteissani aion käsitellä aineistonkeruuta ja analysointia. Mutta näin aluksi siis tutkimuskysymykset:

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää minkä tyyppisiä tehtäviä esiintyy kaupunkisuunnittelijoiden päivittäisessä työssä, minkä tyyppistä tietoa he tarvitsevat kunkin tehtävätyypin suorituksen yhteydessä, sekä miten tehtävät ja tiedontarpeet vaikuttavat tiedonhankintakanavien ja tiedonlähteiden valintaan.

Keskeisiä käsitteitä koskevat tutkimuskysymykset:

A. Minkä tyyppisiä tehtäviä, osatehtäviä tai pitkäkestoisempien tehtävien vaiheita kaupunkisuunnittelijoiden työhön kuuluu?
B. Minkä tyyppistä tietoa kaupunkisuunnittelijat tarvitsevat työssään?
C. Mitä tiedonhankinnan kanavia kaupunkisuunnittelijat käyttävät?
D. Mitä tiedonlähteitä käytetään?

Käsitteiden välisiä suhteita koskevat tutkimuskysymykset:

1. Miten työtehtävän tyyppi, osatehtävä tai tehtävän vaihe vaikuttaa tiedontarpeeseen?
2. Miten tiedontarve vaikuttaa:
    a. tiedonhankintakanavan valintaan?
    b. tiedonlähteen valintaan?
3. Miten työtehtävän tyyppi, osatehtävä tai tehtävän vaihe vaikuttaa:
    a. tiedonhankintakanavan valintaan?
    b. tiedonlähteen valintaan?
4. Mikä on tiedonhankintakanavien ja tiedonlähteiden välinen yhteys?

Tutkimuskysymyksissä on siis syytä esittää keskeiset käsitteen ja niiden väliset yhteydet. Tästä on hyvänä esimerkkinä Pertti Vakkarin (J.Doc. 53(5)) artikkeli missä hän ottaa tarkasteltavakseen Byströmin ja Järvelinin (IPM 31(2)) esittämän mallin tehtävien vaikutuksesta tiedontarpeisiin ja tiedonhankintaan (vrt. Savolaisen malli teoksessa Tiedon tie). Vakkari auttoi artikkelillaan osoittamaan miten tärkeää on keskeisten käsitteiden ja niiden välisten yhteyksien määrittely. Omassa tapauksessani on esimerkiksi tärkeää selventää mitä ominaisuutta, piirrettä tai ulottuvuutta kunkin käsitteen osalta selvitetään. Käsitteiden välisten suhteiden osalta taasen ei riitä nuolien esittäminen jossain kaaviossa, vaan nuolet pitää nimetä. Pitää siis selkeästi ilmaista mitä kaikkia yhteyksiä ollaan tutkimassa ja miten.