Haastattelut - mikä kaikki voi mennä pieleen?
Olenpa sitten aloittelemassa tulevien historianopettajien haastattelemista heidän tiedonhankintaansa ja -käyttöönsä liittyen. Heidän tehtävänään on suunnitella ja pitää oppitunti yläasteikäisille opiskelijoille. Tarkoitukseni on myös kiinnittää jotain huomiota tehtävän lopputuotteen eli tässä tapauksessa tuntisuunnitelmaan ja käydä itse oppitunnillakin katsomassa voisiko sieltä saada jotain irti. Haastateltavia on 14.
Aikeeni on ostaa projektin piikkiin USB-mikrofoni ja äänittää haastattelut kannettavalla tietokoneella. Litteroinnin hoitaa Tutkimustie.
Kokoneempien mielipiteitä kysytään: mitä kannattaa välttää, mikä tässä räjähtää käsiin kiintolevyn lisäksi? :-o
Hetkinen, eikö kannettavassasi ole tavallista mikrofoniliitäntää? Laitoksella olisi hyvälaatuisia mikrofoneja kasapäin. Ja oletan, että Tutkimustiellä on litterointia varten jokin jalkapoljin-tyyppinen ratkaisu. Litterointi on miljoona kertaa helpompaa, jos nauhoitusta pystyy kontrolloimaan jalalla, kun kädet on varattuna kirjoittamiseen. Elikkä laitoksella on myös diginauhureita joihin tietääkseni ainakin yksi jalkapoljin lainattavissa.
Niin, ja tämä nyt tietysti on entuudestaankin tuttua juttua, mutta sanotaan nyt kuiten, jotta asia menisi kaikille selkärankaan. Antakaa haastateltaville aikaa vastata, eli älkää pelätkö hiljaisia taukoja. Ja kysykää yhtä asiaa kerrallaan, eli älkää yrittäkö änkeä useampaa asiaa samaan kysymykseen.
Comment by Sami — 22.02.2007 @ 10:35
Jos oikeasti aiot investoida omia tai muiden rahoja mikkiin, katso että sillä on jatkonkin kannalta riittävät mahdollisuudet sopia tutkimussuunnitelmiisi. Itse esim teen haastattelut minidiscille (pieni koko on etu poimittaessa satunnaisia haastateltavia tapahtumissa), joka ei syö usb-mikkiä, joten käytän vain perinteisellä liitännällä varustettua stereomikkiä. Toisaalta käyttämäsi softa voi tehdä usb-mikin (tai optisen liitännän) hyvinkin fiksuksi valinnaksi, jos se helpottaa jatkokäsittelyä.
Komppaan lisäksi tuota Samin mainintaa ajan antamisesta. Se on hyvä sekä asiasisällöllisesti että litteroinnin kannalta. Jälkimmäisen siksi, että haastateltava, joka ei koe kiirettä, alkaa yleensä puhua paljon rauhallisemmin ja selvemmin. Erityisesti jos kyse on vieraasta kielestä.
Comment by Jiituomas — 22.02.2007 @ 12:00
Jiituomaksen kommentti tarttui suodattimeen, kun siinä esiintyi sana ‘teen’. Sanojen sulkulistaa on nyt hieman siivottu ja sulkulistan voisi ehkä poistaa kokonaan, kun ei tänne kuitenkaan pitäisi päästä kommentoimaan muiden kuin jäsenien.
Comment by Administrator (Sami) — 22.02.2007 @ 13:07
En tiedä teetkö yksilöhaastatteluja vai haastatteletko useampia opettajia (tuskin 14 kuitenkaan :-/) ryhmässä. Vinkkinä kuitenkin, jos joskus nauhoitat ryhmähaastatteluja: Omnidirectional-mikki keskelle pöytää ja nauhoitus päälle jo alussa kun henkilöt esittelevät itsensä toisilleen. Ensinnäkin mikkikammo lievenee esittelyn aikana ja haastattelun alkaessa moni on jo unohtanut että homma menee nauhalle. Suurin hyöty on kuitenkin litterointivaiheessa. Kummasti auttaa että on pieni pätkä jokaisen ääntä erikseen ennen kuin kaikki puhuvat yhtäaikaa - paljon helpompi arvioida jälkikäteen kuka sanoo mitäkin, etenkin jos litteroinnin tekee joku muu kuin haastattelija.
Comment by iekman — 22.02.2007 @ 13:36
Laitekeskusteluun vielä lisäys: Mikkiliitäntäiset minidisc-nauhurit ovat suhteellisen kalliita. Jos suurin osa haastatteluista menee koneelle, voi olla halvempaa ostaa kannettavaksi tallentimeksi mp3-soitin voicememo-toiminnalla. Äänenlaatu ei ole mitä parhain, mutta jos ei sillä tee muuta kuin haastattelunauhoja niin se ei haittaa (kotibändin democd:n tekemiseen se ei kelpaa).
Comment by iekman — 22.02.2007 @ 13:50
Aivan. Ei tuota varten kannata todellakaan nykyisin ostaa minidiscia, jos ei tarvitse sitä muualle myös, halua säilyttää alkuperäistallenteet kiinteinä yksikköinä, tai ripata niitä koneelleen oudossa formaatissa (itse teen kaikkia noita; litteroin yksilöhaastattelut mieluiten 75%:iin hidastettuina äänimuokkaustiedostoina). Nauhoittava ämpärisoitin on paljon helpompi, pienempi ja halvempi.
Ja tuon Ingerin mainitseman ryhmähaastattelun helpottamisen saa toisensa tuntevassa ryhmässä (joka siis ei ehkä esittele itseään, jos nauhoitat vapaamuotoisempaa keskustelua) pistämällä mukaan yhden lyhyen kysymyksen johon kukin joutuu vastaamaan erikseen ja jonka voi kysyä ohimennen sopivassa kohdassa rikkomatta tilanteen dynamiikkaa. Tehdessäni itse game debriefing -tallenteita pyydän juuri tästä syystä jossakin vaiheessa keskustelua kaikkia kommentoimaan hahmojaan parilla sanalla.
Comment by Jiituomas — 22.02.2007 @ 14:24